Aineisto: Harrastamisen hinnat

 

Näin kallista junioriurheilu on Suomessa nyt: ”Yhä useampi laji alkaa jo olla rikkaiden lapsi­perheiden yksin­oikeus”

Urheiluharrastamisen hinta on Suomessa noin kolminkertaistunut 2000-luvulla. Jääkiekossa 14–15-vuotiaan junioripelaajan vuosikulut voivat olla noin 9 000 euroa, hiihtäjän 8 000–10 000 ja taitoluistelussa peräti 12 000 euroa. Juttu on julkaistu yhteistyössä Urheilulehden kanssa.

Marko Lempinen Helsingin Sanomat 9.3.2023

KILPARATSASTUS, taitoluistelu, jääkiekko, hiihto ja kilpavoimistelu.Siinä suomalaisen junioriurheilun tämän hetken kalleimmat lajit.

Faktat paljastuvat Urheilulehden tekemästä laajasta kyselytutkimuksesta, johon kerättiin tietoja noin 300 taholta eri puolilta Suomea. Torstaina julkaistu kysely on jatkoa Urheilulehden aiemmalle, keväällä 2015 julkaistulle hintaselvitykselle.

Kilparatsastus voi tätä nykyä maksaa vanhemmille hurjimmillaan noin 30 000 euroa – tai enemmänkin, riippuen omaksi ostetun hevosen hinnasta. Jääkiekossa 14–15-vuotiaan junioripelaajan vuosikulut voivat olla noin 9 000 euroa ja taitoluistelussa peräti 12 000 euroa.

Yksilö­lajeista vanhem­milta palaa rahaa suuresti esi­merkiksi kilpa­tason hiihtoon, voimiste­luun ja uintiin. Kilpa­laduilla 14-vuotiaan juniorin kustan­nukset saattavat olla jopa 8 000–10 000 euroa, mikä selittyy suurim­maksi osaksi kalliilla välineillä.

"Juniori­urheilu on Suomessa jo posket­toman kallista. Yhä useampi laji alkaa jo olla rikkaiden lapsi­perheiden yksin­oikeus”, liikunta­sosiologian emeritus­professori Hannu Itkonen toteaa.

URHEILULEHDEN kyselytutkimukseen kerättiin tietoja 14 eri lajista ja viidestä eri kaupungista: Helsingistä, Lahdesta, Kuopiosta, Vaasasta ja Rovaniemeltä. Kohteena olivat lähtökohtaisesti 2008 ja 2012 syntyneet tytöt ja pojat, kilpa- ja harrastetaso erikseen huomioiden.

Tietoja pyydettiin seurojen johtohenkilöiltä, yksittäisten joukkueiden avainhenkilöiltä sekä usein suoraan junioreiden vanhemmilta. Myös tutkimuslähteitä käytettiin.

Lajien hinnat vaihtelevat eri alueiden välillä paikoin suurestikin. Suurinta hintahaitari on tavallisesti kilpa- ja harrastetasojen välillä, erityisesti vanhemmissa juniori-ikäluokissa.

Kyselyllä haluttiin selvittää, mitä eri lajit kaikkine sivukuluineen maksavat vuodessa. Selvityksessä ei huomioitu pelkästään seurojen ja liittojen perusmaksuja vaan mahdollisimman eksaktisti paitsi välittömät (mm. jäsenmaksut, lisenssimaksut, turnaus- ja leirimaksut, varusteet välineet ja tekstiilit) myös pakolliset välilliset (lähinnä matkustamiseen liittyvät) kulut.

Urheilulehden koostama hintataulukko kertoo karusti, miten erityisesti monet suosikkilajit ovat kahdeksan viime vuoden aikana kallistuneet entisestään – kuten jääkiekko ja voimistelu.

"Harrastusten hinnat ovat 2000-luvulla jopa kolminkertaistuneet”, harrastamisen kustannuksiin erikoistunut filosofian tohtori Kari Puronaho tietää.

"Olen nykytilanteesta äärimmäisen huolestunut, se uhkaa polarisoida yhteiskuntaamme. Läheskään kaikilla vanhemmilla ei ole enää varaa maksaa lastensa harrastuksia”, urheilusta vastaava ministeri Petri Honkonen (kesk) puolestaan korostaa Urheilulehdessä.

Urheilulehden laajassa artikkelissa eri asiantuntijat ruotivat syitä lajien kallistumiseen sekä nykytilanteen synnyttämiä uhkakuvia. Vanhemmat ovat tutkimusten mukaan urheiluseurojen ylivoimaisesti suurimpia rahoittajia. "Palautteen perusteella edes keskiluokkaiset perheet eivät enää useinkaan selviä lastensa harrastusmenoista”, Pelastakaa lapset ry:n lapsiköyhyysasiantuntija Johanna Vinberg linjaa.

Jyväskylän ammattikorkeakoulun johtava tutkija, ex-huippuhiihtäjä Kati Lehtonen (o.s. Pulkkinen) näkee, etteivät koronapandemia ja korkea inflaatio selitä kustannusten nousua.

"Harrastusten hinnat olisivat nousseet niistäkin huolimatta”, hän sanoo.

MAAN ykköslajissa jääkiekossa kustannustaakkaa odotetusti kasvattavat kalliit jäävuoromaksut sekä alati kallistuneet varustehinnat.

Rahaa uppoaa runsaasti myös muun muassa valmentajien palkkoihin sekä matkakuluihin.

Urheilulehden kyselyn perusteella lätkäharrastus on kilpatasolla kallistunut vuodesta 2015 noin 30 prosentilla. Osa siitä selittyy sillä, että rahan arvo on samaan aikaan laskenut vajaalla 20 prosentilla.

Kahdeksan vuoden aikana lajin hinnat ovat kallistuneet muun muassa kasvaneiden mailamenojen vuoksi. Yksi komposiittimaila maksaa noin 200 euroa, ja niitä saattaa mennä kauden aikana viisi tai kuusikin.

Jääkiekkoliiton toimitusjohtaja Sami Kauhanen, uskotko hintojen kallistumisen uhkaavan jo jääkiekon suosikkiasemaa?

"Kustannukset ovat toki yksi huolenaihe – erityisesti nyt, kun koko yhteiskunnassa elinkustannukset ovat noususuunnassa. Kalliin lajin maine voi ajaa pois potentiaalisia uusia harrastajia, ja kustannukset ovat päänvaiva monelle jääkiekkoilevan nuoren vanhemmalle”, Kauhanen myöntää.

"Jääkiekolla on onnekseen hyvät mekanismit, joiden kautta pystymme auttamaan kustannusten kanssa painivia: tukijärjestelmät ovat hyvin kentän tiedossa. Kiitos yksityisten lahjoittajien, yhteistyökumppaneiden ja Jääkiekkoliiton oman varainhankinnan, Jääkiekkoliito pystyi jakamaan pelkästään viime vuonna tukea junioreille yli 1,2 miljoonaa euroa.”

Kauhanen muistuttaa, että lajin harrastajamäärän näkökulmasta kustannukset eivät ole ainoa tekijä. "Ikäluokkien koot pienenevät ja kilpailu harrastajista kovenee. Myös olosuhteet ovat jääkiekolle erittäin keskeisessä roolissa. Eli kun väestö pakkautuu etelään, on jääaika kortilla ruuhka-Suomen alueella, jossa vielä ilmastomuutoksen takia myöskään ulkojäitä ei ole enää tarjolla entiseen tapaan”, Kauhanen sanoo

"Strategiaamme (2022–2026) on kirjattu tavoitteita lajin elinvoimaisuuden edistämiseksi, ja myös niin kutsutun matalan kynnyksen harrastamisen kautta. Tiedostamme, että moni lapsi ja nuori haluaa harrastaa jääkiekkoa, mutta kaikki eivät haluaisi harrastaa sitä niin, että on viidet harkat viikossa ja pelit päälle.”

Mitä ajattelet siitä, että 14–15-vuotiaan lätkäharrastus saattaa maksaa isoissa kasvukeskuksissa lasten vanhemmille hurjimmillaan 8 000–9 000 euroa vuodessa?

"Tuo kustannus on todella suuri kenelle tahansa perheelle. Tämä lienee ääripää, keskihinta jääkiekon harrastamiselle tuossa ikäluokissa ei ole lähelläkään tuota luokkaa”, Kauhanen sanoo.

"Harrastamisen kustannuksiin vaikuttavat eniten jäämaksut, jotka vaihtelevat suuresti riippuen kuntien tuesta jääurheilulle, sekä matkakulut, jotka nekin vaihtelevat suuresti alueittain.”