Honkavaara

 Tasa-arvoa! Terveisin tiskikone Suomen Lukiolaisten liiton lehti lukiolaisille Improbatur 1/21  (mielipidekirjoitus)  

  Näin musiikki vaikuttaa aivoissasi     TEKSTI Hanna-Katri Eskelinen   Julkaistu: 13.4.2018 Hyvä terveys -lehdessä Musiikkia kulutetaan tänä päivänä enemmän kuin koskaan erilaisten suoratoistopalveluiden, kuten Spotifyn kautta. Korvakuulokkeet ovat toistuva vakio, kun katsoo ihmisvirtaa kaduilla. Harva kuitenkaan miettii korvanappeja laittaessaan aivojen synapseja ja mitä päässä tapahtuu musiikin soidessa. Helsingin yliopiston tutkimusjohtaja  Mari Tervaniemi  vastaa keskeisiin kysymyksiin musiikista ja aivoista. Mitä vaikutuksia musiikilla on aivoille? – Musiikki aktivoi aivoja laajalti, muuallakin kuin kuuloon erikoistuneilla alueilla. Aivoissa on musiikkia kuunneltaessa tunteisiin ja esimerkiksi musiikkimuistoihin liittyvää aktivaatiota, Tervaniemi kertoo. Millä eri tavoin musisointi ja musiikin kuunteleminen vaikuttavat aivoihin? – Musiikkiharrastus kehittää luonnollisesti motoriikkaa. Se tarkentaa kuulonvaraista äänierotte...

  Miksi nauramme?  Virpi Ekholm. Hyvä Terveys 5/2020.   Kun jokin asia huvittaa meitä, hyvän olon hormonit alkavat hyristä.   Joskus vilkaisu ystävän silmiin riittää, ja purskahdatte yhdessä kuplivaan, vapauttavaan nauruun. Kunnon kikatus rentouttaa kehoa, parantaa mielialaa ja lievittää stressiä. Kun nauraa läheisen kanssa, se tuntuu vielä makeammalta. – Nauru on iso osa sosiaalista vuorovaikutustamme. Ihmiset, jotka viihtyvät yhdessä, jakavat usein samanlaisen huumorintajun, kertoo lastenpsykiatriaan erikoistuva lääkäri Sandra Manninen, joka on tutkinut aihetta Turun yliopistossa. Yksinkin voi nauraa, mutta se on selvästi harvinaisempaa. Tutkijoiden mukaan naurun tarkoituksena onkin vahvistaa ihmisten välisiä sosiaalisia siteitä. Nauru näkyy aivoissa  Sandra Manninen osoitti väitöstutkimuksessaan, että sosiaalisen naurun vaikutukset voivat näkyä aivojen neurobiologiassa. Tutkimukseen osallistui 12 miestä, jotka katsoivat hauskoja videoita yhdes...

  Helsingin Sanomat. 29.3.2020

  yle.fi –sivun artikkeli       https://yle.fi/a/74-20022329 17-vuotiaat ajavat ajokortteja kiihtyvällä vauhdilla Osassa Suomea jo puolet 17-vuotiaiden ikäluokasta hakee B-ajokortin ikäpoikkeuslupaa. Eniten lupia haetaan Etelä-Pohjanmaalla ja vähiten Uudellamaalla. Asia selviää Traficomin tuoreista tilastoista.   LAURI KOIVISTO 21.3. 2023   Yhä suurempi osa nuorista hankkii auton ajokortin jo 17-vuotiaana. Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin  julkaiseman tilaston  mukaan viime vuonna jo 31 prosenttia ikäluokasta hankki ajokortin ikäpoikkeusluvalla. Edellisenä vuonna vastaava luku oli 27 prosenttia. Ajokortin on voinut Suomessa hankkia ikäpoikkeusluvalla vuodesta 2018 alkaen. Tämän jälkeen määrät ovat kasvaneet vuosittain. Ensimmäisenä mahdollisena vuonna ajokortin ennen täysi-ikäistymistään sai vähän vajaa 1 000 nuorta. Viime vuonna tämä sama luku oli jo yli 18 500. Tällä hetkellä Traficomilla on jonossa y...

  Näin kallista junioriurheilu on Suomessa nyt: ”Yhä useampi laji alkaa jo olla rikkaiden lapsi­perheiden yksin­oikeus” Urheiluharrastamisen hinta on Suomessa noin kolminkertaistunut 2000-luvulla. Jääkiekossa 14–15-vuotiaan junioripelaajan vuosikulut voivat olla noin 9 000 euroa, hiihtäjän 8 000–10 000 ja taitoluistelussa peräti 12 000 euroa. Juttu on julkaistu yhteistyössä Urheilulehden kanssa. Marko Lempinen Helsingin Sanomat 9.3.2023 KILPARATSASTUS , taitoluistelu, jääkiekko, hiihto ja kilpavoimistelu.Siinä suomalaisen junioriurheilun tämän hetken kalleimmat lajit. Faktat paljastuvat Urheilulehden tekemästä laajasta kyselytutkimuksesta, johon kerättiin tietoja noin 300 taholta eri puolilta Suomea. Torstaina julkaistu kysely on jatkoa Urheilulehden aiemmalle, keväällä 2015 julkaistulle hintaselvitykselle. Kilparatsastus voi tätä nykyä maksaa vanhemmille hurjimmillaan noin 30 000 euroa – tai enemmänkin, riippuen omaksi ostetun hevosen hinnasta. Jääkiekossa 14–15-vuotiaan...

  Mielipide|Kolumni Ihmiset eivät enää jaksa lukea, eikä siitä käydä yhteiskunnallista keskustelua Lukemisen korvautuminen lyhyiden videoiden katsomisella on perustavanlaatuinen yhteiskunnallinen muutos. Silti siitä ei puhuta. Veera Paananen HS 13.4.2023 Helsingin Sanomat   YHÄ useampi nuori ei lue lainkaan kirjoja. Sekä lasten että aikuisten keskittymiskyky on huonontunut. Tällaiset uutiset ovat nykyään tavallisia. Osalla ihmisistä ne saavat karvat nousemaan pystyyn. Miksi pitäisi lukea esimerkiksi sanomalehteä, jos saman tiedon saa hankittua vaikkapa sosiaalisesta mediasta? Perinteinen kirjallisuus ja uudet median muodot eivät ole toisilleen vastakkaisia asioita, mutta perinteisen lukutaidon heikentymisestä täytyy silti olla huolissaan. Esimerkiksi siksi, että lukeminen auttaa tulkitsemaan kriittisesti myös muunlaisia mediasisältöjä. Salaliittoteoriavideoiden kaninkoloon putoaa helpommin, jos sisälukutaitoa ei ole. LUKEMINEN taas parantaa keskit...