Aineisto: Miksi nauramme?

 Miksi nauramme?  Virpi Ekholm. Hyvä Terveys 5/2020.

 

Kun jokin asia huvittaa meitä, hyvän olon hormonit alkavat hyristä. 

Joskus vilkaisu ystävän silmiin riittää, ja purskahdatte yhdessä kuplivaan, vapauttavaan nauruun. Kunnon kikatus rentouttaa kehoa, parantaa mielialaa ja lievittää stressiä. Kun nauraa läheisen kanssa, se tuntuu vielä makeammalta.

– Nauru on iso osa sosiaalista vuorovaikutustamme. Ihmiset, jotka viihtyvät yhdessä, jakavat usein samanlaisen huumorintajun, kertoo lastenpsykiatriaan erikoistuva lääkäri Sandra Manninen, joka on tutkinut aihetta Turun yliopistossa.

Yksinkin voi nauraa, mutta se on selvästi harvinaisempaa. Tutkijoiden mukaan naurun tarkoituksena onkin vahvistaa ihmisten välisiä sosiaalisia siteitä.

Nauru näkyy aivoissa 

Sandra Manninen osoitti väitöstutkimuksessaan, että sosiaalisen naurun vaikutukset voivat näkyä aivojen neurobiologiassa.

Tutkimukseen osallistui 12 miestä, jotka katsoivat hauskoja videoita yhdessä hyvien ystäviensä kanssa. Sen jälkeen koehenkilöiden aivot kuvattiin PET-kameralla, joka mittaa tietyn merkkiaineen sitoutumista aivojen opioidireseptoreihin. Koetilanteet myös tallennettiin ja naurunpyrskähdykset laskettiin äänitteistä jälkikäteen.

Tutkimuksen mukaan nauraminen yhdessä ystävien kanssa lisäsi endorfiinien eli mielihyvähormonien vapautumista aivoissa verrattuna normaalitilanteeseen. Nauraminen ei pelkästään tunnu hyvältä, vaan se aktivoi aivojen omaa palkitsemisjärjestelmää. Aivojen neurobiologisen toiminnan kannalta ei ole yhdentekevää, millaisia tunteita tunnemme. 

Kun mikään ei naurata

Jos ihminen voi henkisesti huonosti, mikään ei ehkä saa häntä nauramaan. Erot ihmisten nauruherkkyydessä saattavatkin heijastella heidän yleistä hyvinvointiaan.

– Jos ihminen on masentunut, hän ei kykene tuntemaan iloa ja mielihyvää. Kun taas pystyy nauramaan pitkästä aikaa spontaanisti, se voi kertoa masennuksesta toipumisesta, Manninen sanoo.Väkisin nauraminen ei kohenna mielialaa, mutta jokainen voi silti etsiä pientä hauskuutta elämäänsä. Elämän ei tarvitse aina olla niin kovin vakavaa. 

Sosiaalista liimaa

Tutkijoiden mukaan nauru on voinut toimia ihmisen evoluutiossa sosiaalisena liimana, kuten koskettaminen ja läheisyyskin. Isossa laumassa esi-isämme ovat pystyneet suojautumaan uhkilta ja hankkimaan ravintoa paremmin kuin yksin. Yhteinen nauru on palkinnut ja saanut heidät pysymään yhdessä

Kuin urheilusuoritus

Kunnon naurunremakka on kuin urheilua: sydämen syke kiihtyy, vartalo hytkyy ja haukot henkeä. Jälkikäteen olo on kevyt ja rentoutunut. Joidenkin tutkimusten mukaan nauru voi myös vähentää lihasten jännitystä, lievittää kipua sekä parantaa elimistön vastustuskykyä taudinaiheuttajia vastaan.

 

Pilkkanauru satuttaa

On aivan eri asia nauraa muiden kanssa kuin joutua naurun kohteeksi. Nauru on vahva sosiaalinen signaali, jonka avulla ihminen voidaan jättää ryhmän ulkopuolelle. Aivojen PET-kuvantamisella on osoitettu, että torjutuksi tuleminen näkyy aivojen neurobiologiassa. Kipu siitä, että sinua ei haluta joukkoon, on yhtä todellista kuin fyysinen kipukin.

Kokeile naurujoogaa!

Jos kiire tykyttää takaraivossa ja keho on jännityksestä jumissa, nauraminen voi auttaa. Naurujoogassa kokoonnutaan yhteen nauramaan ilman syytä. Usein tämä johtaa nopeastikin aitoon nauruun, joka vapauttaa mielihyvähormoneja ja lievittää stressiä.

***

 

Miellytysnauru

Kun juttelemme toisillemme, höystämme usein keskustelua pienillä naurahduksilla. Se on keino jouduttaa keskustelua, jos juttu ei muuten luista. Tällaisen sosiaalisesti harkitun naurun tarkoituksena on yleensä miellyttää muita.

Käytämme silloin nauruun jopa eri lihaksia kuin aidossa, vapautuneessa naurussa.

***

Sopimatontako?

Oletko hörähtänyt tilanteessa, jossa ei missään tapauksessa olisi saanut?

Nauru voi toimia puolustusmekanismina, kun koemme tilanteen liian ahdistavaksi ja stressaavaksi. Samasta syystä myös musta huumori toimii: vaikeita asioita on helpompi kohdata ja käsitellä naurun avulla.

Virpi Ekholm. Hyvä Terveys 5/2020