Kasiluokkalaiset arvioivat fantasiakirjoja








 Uusia puolia uusia tuttavuuksia  

 

Kirja-arvostelua varten luin kirjan Luukaupunki Varjojen kaupungit- kirjasarjasta. Luukaupungin on kirjoittanut Cassandra Clare ja se on julkaistu vuonna 2007. Suomeen teos saapui kuitenkin muutamaa vuotta myöhemmin vuonna 2009 kustannusosakeyhtiö Otavan (Helsinki) painamana. Kirja, jota pitelen käsissäni, on painettu Keuruussa Otavan toimesta. Kirjan on suomentanut Terhi Leskinen, ja siinä on 443 sivua, mutta tarina alkaa vasta kuitenkin sivulta 14. Sitä ennen kirjassa on kerrottu mm. Kenelle teos on omistettu, kirjailijan kiitokset ja sitaatti Shakespearen näytelmästä Julius Caesar. Tarinan miljöö on 2000-luvun New York, jossa asustaa örkkejä helvetin tulista, vampyyreita ja ihmissusia.  

Kirjan päähenkilö on 15-vuotias newyorkilainen Clarissa “Clary” Fray. Hän asuu äitinsä kanssa kahdestaan, koska hänen isänsä menehtyi muutama vuosi sitten autokolarissa. Kirja alkaa siitä, kun Clary menee pienestä pitäen tuntemansa parhaan ystävänsä Simonin kanssa Pandemonium nimiselle clubille. Clubilla Clary näkee, kun kolme nuorta seuraa sinitukkaista poikaa varastohuoneeseen ja hän näkee ainakin yhdellä välähtävän tikarin kädessään. Clary seuraa heitä sinne tietysti salaa, jossa hän näkee nuorten surmaavan sinitukkaisen pojan. Pojan surmanneet nuoret kertovat nimikseen Alec, Isabella ja Jace. He vannottavat Clarya olemaan kertomatta näkemästään.

 Muutamaa päivää myöhemmin Claryn ollessa kuppilassa Simonin kanssa. Ennen lähtöään kuppilaan hänellä oli äitinsä suuri riitä heidän tulevasta tilapäisestä muutostaan Luken luokse, josta hän sai tietää ja se aloitti riidan. Kuppilassa ollessaan hänen äitinsä oli yrittänyt soittaa hänelle monta kertaa, mutta suutuksissaan hän ei vastannut puhelimeensa. Kun hän viimein vastaa hän kuulee äitinsä äänestä hädän ja kauhun. Puhelussa hänen äitinsä kieltää tulemasta kotiin ja puhelu katkeaa.Clary lähtee juoksemaan kuitenkin kotiaan kohti ja hänen kanssaan ulkona jutellut Jace lähtee seuraamaan häntä. Kun Clary saapuu hänen ja äitinsä vanhassa kerrostalossa sijaitsevalle asunnolle koko asunto on kaaoksen vallassa. Clary alkaa saman tien etsiä äitiään mukiloidusta asunnosta muttei löydä häntä. Kun hän saapuu omaan huoneeseensa ja on selin ovesta katsottuna, joku hyökkää häntä kohti takaapäin. Hän alkaa taistella suurta ja limaista perhosen toukkaa. Taistelun tuoksinassa Jace saapuu asunnolle. Uuvuttavan ja vaihde rikkaan taistelun jälkeen he voittavat tuon örkin. Clary kuitenkin haavoittuu taistelussa ja hän menettää tajuntansa herätessään hän on tuntemattomassa huoneessa. 

 Tästä alkaa seikkailu, jossa Clarylle selviää uusia puolia ja kykyjä niin itsestään, kuin muista ihmisistä hänen ympärillään. Teille jäi varmasti paljon kysymyksiä. Kuten ketkä nuo mystiset Alec,Isabella ja Jace on. Valitettavasti sitä en voi kertoa, koska se on tärkeä osa juonta, jota en voi liioin paljastaa enempää. 


Sen verran voin kuitenkin kertoa, että kukin heistä on Claryä ja Simonia vanhempia, sillä he ovat samanikäisiä. Luke taas on Claryn äidin lapsuudesta asti oleva ystävä. Henkilöt ovat ihanan monipuolisia ja kirjoittaja on onnistunut loistavasti vastakohtaisten hahmojen luomisessa. Cassandra Clarke on myös onnistunut miljöön eli New Yorkin ja siellä elämisestä kuvaamisessa loistavasti. Ainoita asioita, joista en pidä kirjassa on kahden henkilön välinen ihastus/suhteen pätkä. Tämän takia en oikein osaa sanoa, pidinkö kirjasta vai en. (Vaikutus juonen kulkuun ja kirjaan on niin vahva). Ja mielestäni, vaikka Cassandra Clarke on osannut kaikki kohtaukset kirjoittaa ja kuvailla loistavasti ja tuonut kirjaan esimerkiksi vampyyreihin ja muihin hahmoihin tai hahmoryhmiin ominaisuuksia, joihin en ole aiemmin lukiessani törmännyt. Jäin kuitenkin odottamaan vielä isompaa ns. Wau efektiä joissain tarinan kohdissa ja fantasiahahmoissa, joita tarinassa esiintyi.  

Tarinan kohokohta oli mielestäni lopputaistelu, jossa kirjan päähenkilö ja tekstissä mainitut sivuhenkilöt kohtaavat tarinan pahiksen. Kirjassa on myös monia muita ns. Pienempiä kohokohtia, jotka tekevät kirjasta vaiherikkaan ja mielenkiintoisen lukea. Suosittelen kirjaa sellaisille lukijoille, jotka pitävät fantasiasta, joka sijoittuu olemassa olevaan miljööseen ja sijoittuu nykyaikaan.   

Helka 2025



Velhomaailman käänteistä kertova Harry Potter ja Azkabanin vanki on mukaansatempaava nuortenkirja 

Tylypahkan noitien ja velhojen koulussa kolmatta vuotta opiskeleva Harry Potter saa tietää, että joukkomurhaaja Sirius Musta on karannut Azkabanin vankilasta ensimmäisenä velhona ikinä.  

Harry Potter ja Azkabanin vanki on J.K.Rowlingin kirjoittama lasten ja nuorten fantasiakirja, joka on julkaistu vuonna 1999. Suomennos julkaistiin vuonna 2000 ja sen on suomentanut Jaana Kapari. Kirjan kustantaja on Tammi. Kirjassa on 456 sivua. Kirjassa on selkeitä fantasiakirjan piirteitä, kuten lohikäärmeet, noidat ja velhot.  

Kirjan päähenkilö on 13-vuotias Harry Potter, joka on kesälomalla koulusta. Hänen lomaansa tulee kuitenkin valtava ja mielenkiintoinen käänne, kun tietoon tulee joukkomurhaajan pako Azkabanin vankilasta. Koulussa Harryn ja hänen ystäviensä, Ronin ja Hermionen, arki muuttuu vaaralliseksi ja synkäksi, kun koulua alkaa vartioimaan ankeuttajat, jotka imevät ilon ympäriltään. Juonen huippukohta oli mielestäni se, kun Harry, Ron ja Hermione tapaavat Siriuksen Rääkyvässä Röttelössä, johon ne päätyivät salareitin kautta. Sirius ja Lupin kertoivat lapsille totuuden Siriuksesta ja Harryn vanhempien kuolemasta. Rehtori Dumbledore antaa Harrylle ja Hermionelle vinkin, joka muuttaa koko menneen ja tulevan. Koko juoni on mielestäni todella mielenkiintoinen ja uskottava.  

Kirjan päähenkilö, Harry Potter on orvoksi jäänyt 13-vuotias poika. Hän on rohkea ja hieman ajattelematon, joka on johtanut moniin vaikeuksiin. Harrylla on kuitenkin monia ystäviä, joista tärkeimmät ovat Ron Weasley ja Hermione Granger. Ron Weasley on Harryn paras ystävä ja tuki monissa vaikeissa tilanteissa. Ron tuo kirjaan paljon huumoria ja tietynlaista lämpöä. Hermione on myös Harryn ja Ronin paras ystävä. Hän on Tylypahkan älykkäin ja ahkerin noita. Hän on rohkea ja empatiakykyinen, joka tuo kirjaan rauhallisuutta ja tunteellisuutta. Myös tärkeitä hahmoja kirjassa on Sirius Musta, joka pakenee Azkabanin vankilasta ensimmäisenä velhona ikinä. Kirjan edetessä Siriuksesta paljastuu kuitenkin, että hän ei olekaan niin paha kuin ihmiset ajattelevat. Remus Lupin on Tylypahkan uusi pimeyden voimilta suojautumisen opettaja, josta tulee Harrylle tietynlainen tuki ja turva. Lupinista paljastuu kuitenkin iso salaisuus. Mielestäni kaikki hahmot olivat todella kiinnostavia.  

Kirjan tunnelma oli alussa aika uhkaava ja jännittävä. Lopussa kirjan tunnelma muuttuu toiveikkaaksi. Kirjan kohokohtia olivat ehdottomasti Harryn ja ankeuttajien kohtaamiset, ja miten Harry oppii puolustautumaan niitä kohtaan. Myös kohtaaminen Siriuksen ja Lupinin kanssa on yksi kirjan jännittävimmistä kohdista.  

Mielestäni kirjan tärkeimpiä teemoja ovat ystävyys, syyllisyys ja anteeksianto. Suosittelisin kirjaa ala- ja yläkouluikäisille, koska kirjassa on monia syvällisiä teemoja esim. ystävyys, jotka ovat tärkeitä erityisesti kasvuvaiheessa oleville nuorille. Antaisin kirjalle 5/5 tähteä, koska se oli mielestäni todella hyvä ja monipuolinen kirja.




Kommentit